Teemu vei Jepen ja Nemon sekä omat vanhempansa lumikenkäilemään Pienen Karhunkierroksen maisemiin. Sää oli mitä mainioin ja sekä ihmiset että koirat nauttivat kuulemma retkestä täysin siemauksin. Itse vietin päivän tietokoneen ääressä tehokkaasti työskennellen, mutta eiköhän näitä aurinkoisia kevätpäiviä tule vielä muutama omienkin vapaapäivien aikana!
Jepellä olikin eilen näyttelytreeneissä vähän tylsempää, sillä sitä tympi selvästi koko touhu. Kaikenlaista seisomista ja kävelyä ympyrässä ja kolmiossa ja eestaas... omituista ihmisten touhuilua! Illalla kotona hengaillessa Jeppe kartteli minua ja muisti selvästi kokemansa "komentelun". Omat fiilikset olivat myös aika alamaissa, kun muilla koirilla näytti hetkittäin olevan treeneissä ihan kivaa ja ne jaksoivat seurailla ihmistensä käskyjä innokkaasti. Jeppeä ei voinut huijata nameilla tai sulosanoilla; tänä aamuna edes Frolic-palat eivät maistuneet varmaan siitä syystä, että Jeppe liitti ne mielessään eilisiin vähemmän innostaviin toimintoihin.
Mutta eipä tässä auta masentua, täytyy vain treenailla enemmän ja toisaalta pitää treenit Jepen mielestä kiinnostavina. Yritetään kuitenkin päästä näyttelyhommista sen verran jyvälle, että saadaan arvio koiran ominaisuuksista. Sen jälkeen voidaan keskittyä sellaisiin juttuihin, jotka innostavat Jeppeä enemmän!
Sari, kyllä se siitä :o) Kun olet itse iloinen, kuten erityisesti olet ollutkin ja siirrät sen iloisuuden koiraan. Sen lisäksi et liian kauaa kerrallaan harjoittele koiran kanssa ja leikität välillä koiraa esim. jollain lelulla, niin vähitellen.......
VastaaPoista