22.3.2009

Niksi-parson, osa 2: (Parsoninkestävät) lelut

Tuoreina koiranomistajina opettelemme leikkimään "oikein" koiramme kanssa. Alussa ostimme Jepelle lelun ja annoimme Jepen leikkiä lelulla mielin määrin. Lopputulos on alla (kuvat saa suurennettua klikkaamalla). Myöhemmin ymmärsimme, että leikkimiseen tarvitaan kolme osapuolta: koira, lelu ja ihminen. Ihminen aloittaa ja lopettaa leikin. Leikki voi olla rajuakin, jos osapuolet sen kestävät. Tässä tapauksessa ihan kaikki eivät selvinneet leikistä "hengissä".

Superkestäväksi mainostettu frisbee: Jeppe nypläsi frisbeen pintaan reiän parissa minuutissa ja suolisti siitä täytteet pihalle ennen kuin ehdimme hätiin. Nyt frisbeellä leikitään vain valvotuissa oloissa ulkona. Reikäinen kohta on peitetty kieputtamalla narua frisbeen ympärille.

Pehmofrisbee: Jepen kaveri Luca järsi saman tien frisbeen keskelle reiän, josta Jeppe kiskoi "äänen" ulos ja tappoi "äänen" tehokkaasti. Tämä frisbee odottaa vielä ompelukoneen käsittelyä päästäkseen takaisin leikkeihin.



Pehmohirven listiminen oli eittämättä Jepen nopein saavutus: viidessä minuutissa hirven sarvessa oli pieni reikä, josta Jeppe nyhti täytteitä ulos. Seuraavalla leikkikerralla Jeppe tuhosi hirven äänen kolmen minuutin ennätysajassa. Hirvi on kursittu kasaan, mutta ääni ei ollut enää pelastettavissa.

Kurre (tai oikeammin marsu, kuten yhdestä nettikaupasta huomasin) on Jepen ensimmäinen lelu, jonka Jeppe sai muistoksi synnyinkodistaan. Kurre on kestänyt menoa hämmästyttävän hyvin. Silmät tosin irtosivat jo hyvin aikaisessa vaiheessa ja ääni katosi myös hyvinkin nopeasti, mutta muutoin Kurre on edelleen ehjä - ja Jepelle todella rakas!

Pupu on itse asiassa lasten tossu, jonka sisään laitettiin kuminen vinkulelu. Tämän loistavan idean keksi Kamun emäntä Tea. Kamulla ja Jepelle oli samanlaiset puputossut, joilla oli aina mahtava leikkiä koirakaverin kanssa.... kunnes Jeppe päätti päästää oman pupunsa autuaammille nurmikoille. Pupu on ensimmäinen lelu, jota ei ole voitu enää pelastaa takaisin leikkeihin.

Narulelu on järjestyksessään toinen lelu, jonka Jeppe tuhosi täysin. Tässäkään tihutyössä ei kestänyt pitkään; "ihan justiinsa käänsin pentukoiralle selkäni ja suit sait tuloksena oli tällainen tuho..." Kuvassa on mallina vastaava (hieman pienempi) ehjä tuote, sillä narulelun tuho oli sen verran totaalinen, että sen alkuperäistä muotoa on ehkä hieman vaikea hahmottaa.

Löysimme muistaakseni varaston perukoilta tällaisen pehmoisen pallon, jolla oli mukava leikkiä koiran kanssa. Tässäkään tapauksessa lelu ei ehtinyt olla koiran hallussa kuin "sekunnin verran", ja siinä oli jo pari reikää, joista Jeppe "suolisti" täytteitä pihalle. Tämän lelun kohtalo on vielä harkinnassa, sitä ei saa ommeltua kasaan, mutta ehkä teippauksesta olisi apua...

Jepen uusin leluhankinta on mäyris, jonka mahan saumat ratkesivat ensimmäisessä leikissä (tällä kertaa lelua ei todellakaan luovutettu Jepelle, vaan sitä ei ehkä oltu tehty terrierinkestäväksi...) Lelu ommeltiin kasaan ja ryhdyttiin uuteen vetoleikkiin. Seuraksena oli ratkennut jalka. Tämäkin vaurio saatiin korjattua ommellen. Kolmannella yrityksellä lelusta lähti ääni, ja Jeppe sai kiskottua myös hännäntöpön irti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti