Uusi vuosi, uudet kujeet

Vuosi vaihtui ihan ohimennen ainakin täällä meidän blogissa. Tosielämässä olikin sitten kiireisempää. Pääsimme Teemun kanssa joulukuussa (sammutustyökurssin käytyämme) mukaan Rukan vapaapalokunnan toimintaan, ja arvata saattaa, että uudenvuoden aikaan oli sitten vähän säpinää. Mutta tämä uusi "harrastuksemme" on tosi palkitseva ja uutta opitaan koko ajan.

Saimme vuodenvaihteeksi Jepen supersuosikin Lucan kyläilemään, ja onnistuimme ylipuhumaan koiran hoitoomme loppiaiseen asti. Naapurin nartun juoksu aiheuttaa "jätkien" välillä hieman haasteita, sillä Jeppe yrittää koko ajan astua Lucaa. Onneksi Lucalla on äärimmäisen pitkä pinna ja mahtavasti auktoriteettia, joten se pistää aika ajoin Jepen tonttiin pelkästään katseen voimalla. Valitettavasti parsonin muisti on tässä(kin) asiassa vain sekuntien mittainen, joten tätä huvittavaa valtataistelua käydään päivässä useita kymmeniä kertoja. 

Alfauros ja groupie. Huomaa tassut.

Jepen älykkyysosamäärä tuntuu aina hieman kasvavan, kun Luca on kyläilemässä; ehkäpä fiksusta koirasta tarttuu joitain vaikutteita? Tosin urpoilun määrä myös tuplaantuu hetkittäin, ja valitettavasti olemme onnistuneet opettamaan Lucalle myös pahoja tapoja: se varasti tänään röyhkeästi ovikellotreeniä varten varattuja kinkunpalasia keittiön apupöydältä (tosin Jeppe ei tällaisia harrasta, liekö liian pieni ruoka-annos vai kasvanut liikuntamäärä johtanut Lucan tähän epätoivoiseen tekoon).

Agilitya käytiin treenailemassa Jepen  kanssa edellisen kerran ennen joulua. Otettiin vähän Oulussa tehtyjen parsontehotreenien toistoa pienissä pätkissä. Tässä ekassa pätkässä ohjaajalla oli haastetta valssaamisen kanssa (pujottelun jälkeinen hyppy).

Seuraavaksi haastettiin taas ohjaajan ehtimistä. Kokeilin erilaisia vaihtoehtoja putkeen ohjaamiseen (jotta ehtisin itse paremmin hypyille), mutta tämä oli ainoa toimiva toteutus; mutkat menevät vähän pitkiksi, mutta ainakin koira menee sinne  minne pitääkin.



Tämä viimeinen treeni oli sitten meille jo aikalailla vaikea, mutta tarkalla ohjauksella koira saatiin menemään putken sijaan pujotteluun (ja etenemään siellä; suurin osa yrityksistä johti siihen, että koira vain pyörähti ekassa välissä ja ilman verkkoja aloitti yleensä vielä väärältä puolelta).



Muutenkin huomattiin, että pitkä tauko tekee pujottelutreenille hallaa; koira ei meinannut selvitä kepeistä millään ilman muutamaa verkkoa. Joten nyt pitää alkaa raivata kalenterista taas aikaa omallakin treenille. 

Jatkossa saattekin treeneistä nähtäväksi hippasen tasokkaampaa materiaalia (ei varmaan niinkään suorituksen kuin tekniikan osalta), sillä joulupukki toi minulle kauan kaivatun videokameran, Sony HDR CX115E. Hyvä paketti edulliseen hintaan, ja kamera on ihan hurjan pieni, menee kätevästi taskuunkin! Mielenkiintoista päästä kokeilemaan sitä maneesille, sillä yksi valintaperuste oli laadukas hämäräkuvaus. Onhan tällä Teemun järkkärilläkin saanut vaikeissa olosuhteissa ihan katsottavaa kuvaa, mutta järkkäri on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu still-kuvaukseen, joten oletettavasti oikealla videokameralla saadaan parempaa materiaalia. Treenien sisällöllisestä puolesta en tosin anna mitään takeita ;-) 

Luca on siis meillä ainakin perjantaihin asti ja sunnuntaina tilalle tulee mahdollisesti hoitoon heti toinen koirakaveri eli Kamu. Kaverukset ovat tavanneet toisiansa viime aikoina vähän harvakseltaan, joten totuttautumiseen menee varmasti hetki. Mutta aiemmillakin visiiteillä ollaan päästy jo hetken päästä leikkitouhuihin, joten koirien yhteiselo sujunee tälläkin kertaa. Muistin virkistykseksi alla oleva otos (varmaan kolmatta kertaa tässä blogissa, mutta tää on niin maino kuva).

Ja seuraavan viikon lopulla tiedossa on reissu Oulun kautta Karttulaan Jepen ensimmäisiin luolakokeisiin (la-su). Olemme ilmoittautuneet myös Oulussa su 18.3. järjestettävään luolakokeeseen. Jos hyvin menee, kesällä pitäisi sitten hakea vielä vähintään H:n arvoinen näyttelytulos, jotta Jeppe saisi virallisen nimensä eteen hieman arvokkaampia kirjaimia KoiraNetissä. Jännää! Mutta eipä mennä asioiden edelle, parsonin kanssa voi tapahtua ihan mitä vaan!