26.1.2012

Mission (im)possible, part 2

No niin, nyt on Jeppeä trimmattu hieman lisää. Pepusta, mahtasta ja rinnasta otettiin vielä vähän karvaa pois. Näyttääpi tältä (edestä otettu kuva on hirviösilmillä, kun en jaksanut muokkailla silmiä, punasilmien poisto ei tehoa koirien silmiin...):




Ehkä vielä pitäis saksia peppua enemmän, vai mitäs tuumaatte? Peppua ei pysty nyppimään, se sattuu Jeppeen liikaa, joten harvennan karvoja harvennussaksilla. Mahanalus alkaa kai olla ihan kohdillaan. Entäs rintaryijy?

Sitten pitäisi päättää, yritänkö esittää Jeppeä seisoen (jolloin häntä saa olla vapaasti kippuralla) vai pitelenkö häntää suorempana, jolloin mä joudun kyykkimään koiran takana. Mun seisoessa Jeppe tosin helposti istuu, jolloin mulla menee hetki, ennen kuin mä saan taas pepun ylös (ja pallien alta nostaessa se köyristää aina vähän selkää samoin kuin vatsan alta nostaessakin). Ehkä yritän nostaa sitä tarvittaessa takareisien kohdalta, se saattais toimia parhaiten.

No, näitä ehtii vielä pähkäillä. Tuomarikin vaihtui Tanya Ahlman-Stocmarista Pirjo Aaltoseen, eipä sillä varmaan ole meille mitään merkitystä. Pitää toki varmaan treenailla vielä vähän tuota liikkumistakin, vaikka kylkimyyryksi se varmaan menee... No eikä mene, me mennään hienosti fiiliksellä niinkuin agilityssa!

Ja tämän fantastisen aasinsillan myötä hypätään sitten tiistain Oulun-keikkaan Mikko Aaltosen treeneihin. Olipas taas mahottoman mukavaa, ja kehitystäkin oli havaittavissa, sillä Jeppe pujotteli lyhyellä radanpätkällä ihan oikein ilman verkkoja (jotka eivät mahtuneet kyytiin, kun tultiin yhdellä autolla 4 ihmisen ja 4 koiran voimin). Tältä se näyttää, vauhti on vielä verkkainen, mutta ainakaan koira ei ota tavallisia keppikilareitaan:



Nyt tilattiin sitten Mikon suosituksesta koirakerholle pujotteluohjurit, jotta saadaan jokin välimuoto verkkojen ja pelkkien keppien välille. Jepen kanssa kokeiltiin ohjureita syksyllä Active Dogilla, ja silloin se rynni niiden läpi. Nyt kuitenkin Jepen pujottelussa alkaa olla jo hieman malttia, joten ohjureista saattaisi olla apua.

Tässäpä radan alkupätkää, hienosti meni kunnes sössin itse keinulle viennin:



Korjattiin sitten keinun osuus, Jeppe menee kyllä keinun tosi nätisti:



Tässä Mikon suunnittelemia kiemuroita, voisin taas juosta vähän suorempana, mutta muuten ohjauksissa alkaa jo olla  jotain järkeä. No, eihän koira tietenkään pysähdy pöydälle (jota ei ole harjoiteltu pitkään aikaan) ja painelee puomin sijasta putkeen, tosin sinne taisin itse sen ohjatakin ;-)



Mutta huisin mukavaa oli, yritetään saada Mikolta nyt keväälle treeniaikaa vähintään kerran kuussa. Tänäänkin olisi ollut kova polte mennä toistamaan Mikon rataa maneesille, mutta pakkaskeli pitää meidät juuri nyt sisätiloissa. Ensi viikolla ei ehditä, mutta ehkä sitten näytelmien jälkeen. Siihen asti treenaillaan kotona kaikenlaista pientä kivaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti