Oltiin siskon luona rakentamassa siskontytölle komeaa leikkimökkiä tiskikoneen pahvilaatikosta. Homma jäi vielä hieman kesken, joten pistän kuvia sitten kun mökki on valmis.
Sisko asustelee tällä hetkellä samassa pihapiirissä Kamun entisessä kodissa, joten siskon koiran Lucan ja Kamun välit ovat aika mielenkiintoiset. Ulkona kaikki sujuu hienosti, mutta sisällä isäntäkoira Luca (lauhkea kuin lammas) yrittää alistaa Kamua nylkyttämällä. Kamu alistuu kyllä tilanteeseen hienosti, mutta rajansa kaikella. Jos Kamu pistää hanttiin, Luca siirtyy tylyttämään Jeppeä (jolle pelkkä mulkaisu riittää selätykseen). Kaverukset rauhoittuvat kyllä sitten aikansa häslättyään, mutta tilanne on aika erikoinen, sillä vastaavaa ei ole ainakaan tähän mennessä tapahtunut molempien koirien vieraillessa yhtä aikaa meidän luonamme.
Muutoin ottopojan vierailu on sujunut mainiosti. Ruokahalua riittää ja sapuska katoaa kupista ihan hetkessä, kun kumpikin koira hotkii ruokansa päästäkseen toisen kupille. Pakkanenkin hellitti, joten ulkona on mukava peuhata.
Yksi erikoinen seikka näyttää seuranneen Kamun oleskelusta meillä: Jeppe on tosi koko ajan tosi skarppina ja tottelevaisena odottamassa makupaloja. Se odottaa ruokaansa keittiön ulkopuolella kunnes kutsu käy keittiöön, tulee ulos lähdettäessä ovelle vasta pyydettäessä ja on muutenkin ihan ihmisten kaveri - ainakin sisällä! Jos sama seurannaisvaikutus saataisiin siirtymään siihen myös ulkona, sillä olisi toiveita päästä joskus juoksentelemaan vapaanakin...
Alla kolmikko makupalojen toivossa. Huomatkaa terrierin tapa "ylentää" itsensä, vaikka on oikeasti joukon pienin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti