Hidasta lähentymistä

Jepen ja Jallun yhteiselo kotona on ollut välillä haasteellista, kun naapurustossa on ihanasti juoksussa oleva narttukoira (kiitosta vaan Miina ;-). Näin ollen Jepen herneenkokoisiin aivoihin mahtuu tällä hetkellä vain yksi asia - ja kaikki muut jutut (mukaanlukien Jallu) ovat sitten häiriöitä. Ainoastaan kerran Jepen ärähdys on mennyt ihan Jallun iholle asti, tosin silloinkaan eivät edes karvat kastuneet, mutta pentu kyllä säikähti ja pysyi jopa minuutin verran kauempana. Hetken päästä se oli taas härppimässä Jeppeä leukapielistä, koska "isoveli" on vain kerta kaikkiaan niin ihana...

Käytiin eilen päiväseltään Oulussa ja äitini luona meno oli ihan erilaista, koirat jopa leikkivät vähän keskenään eikä Jepen ärähtelyjä juurikaan tullut. Joten kunhan tästä ympäristön hajumaailma taas vähän helpottuu, eiköhän näistä tule toisilleen hyviä kavereita. Alla on vähän Teemun kännykkäkamerakuvaa tämän aamun lähentymisyrityksistä.

Tässä ollaan jo samalla makuualustalla (Jeppe tosin mököttää).

Pihalla Jallu sai audienssin ihan Jepen kylkeen kiinni!

Tuossa jälkimmäisessä kuvassa Jeppe on pitkässä narussa, koska (kuten kuvastakin näkyy) kuono ilmassa haistellaan koko ajan naapurista tulevia tyttöhajuja. Aidatkaan eivät siis välttämättä pitele kosioretkelle lähtevää, naru ainakin hidastaa vähän menoa.

Jallu on osoittautunut oikein hienoksi autoilijaksi. Se matkustaa omassa kopassaan takapenkillä pääosin ihan tyytyväisenä; vain just ennen nukahtamista saattaa tulla pienoista ulinaa. Kotona toisaalta yksinolon harjoittelu ei olekaan mennyt ihan niin nappiin; kun yritettiin pistää pentu kylppäriin portin taakse, piti hakea pelttorit varastosta, jotta sisällä pystyi olemaan. Ei siis ihme, jos Jepelläkin välillä hermo kiristyy...

Ja kyllähän Jallu on aivan käsittämättömän söpö, varsinkin kun se istahtaa heti alas napottamaan mustilla nappisilmillään, kun se haluaa jotain (ruokaa, syliin, ulos). Tosi fiksu kaveri, ja tunnistaa jo melkeinpä aina oman nimensäkin (nimi on sitten isännän valitsema, kaikille vaan tiedoksi ;-).

Viikonloppuna tehdään Jepen kanssa A-luokan matka parsonien agilityleirille Kaarinaan, ja Jallu puolestaan pääsee (ehkä) Teemun kanssa Ala-Kolkkiin mökille (punkkien, käärmeiden ja muiden mörköjen syötiksi, iik). Laittelen sitten leiriraporttia (toivottavasti videoineen) ja Teemulta tulee varmasti ihania kuvia Jallusta mökkeilemässä.
***
Jeppe and Jallu are slowly starting to get along. There's a sweet bitch in heat in the neighbourhood and Jeppe is a mess due to this. So he thinks Jallu is mostly a disturbance, but luckily there is slow progress, as you can see from photoes above.

Jallu travels fine in his own box on the backseat of my car, without any bigger noise. We are teaching him to be alone in one room at home, but this has proved to be rather challenging: he is howling so loundly that one needs earplugs to be able to stay in the same premises. Hopefully this is just the learning phase...