18.9.2010

Jee me opitaan!

Torstaina oltiin taas agilitytreeneissä. Leenalla oli onneksi mukana ratapiirustuksia, sillä lähdin kotoa niin vauhdilla, etten muistanut ottaa mitään paperimatskuja mukaan. Leenan rata näytti helpolta, sillä ohjauksen kannalta se vaati periaatteessa vain yhden valssin (Jepen ja mun rataversiossa ei edes sitä, kun teimme tavallisen pujottelun sijaan verkkopujottelun "radan ulkopuolella"). No, helppous oli petollista, sillä kaikki ohjaajat tekivät saman virheen ekan putken jälkeen: radan kääntyessä oikealle ohjaajan linja kääntyi liian aikaisin koiraan nähden, ja koira ohitti ekan hypyn.

Meidän tekemisessä oli nyt eka kertaa havaittavissa ihan selvästi uusi juttu: Jeppe kyseli minulta seuraavaa estettä sen sijaan että olisi valinnut sen ihan itse (yleensähän Jepen valinta osuu sitten putkeen, ylläripylläri ;-) Toivoa siis on! Pöytä tuotti vielä haasteita kun siihen tultiin putkelta täyttä vauhtia, mutta siinäkin onnistuttiin ainakin kertaalleen. Jälkikäteen ajatellen olisin voinut yrittää juosta sinne suoremmalla linjalla, niin olisin päässyt pysäyttämään koiran aiemmin.

Tässäpä meidän paras rata:



Rukalla on nyt huikaisevan kaunis aamu. Yöllä oli ollut pakkasta eka kertaa - talvi tulee! Käytiin jo aamulenkillä kertaalleen, mutta taidetaan lähteä kohta uudelleen ulos nauttimaan ruskasta ja auringonpaisteesta. Viikonlopun ohjelmassa olisi pujottelukeppien maalausta (pystytän vielä loppusyksyksi verkkopujottelun omalle pihalle), mätsärien valmistelua ja illalla sadonkorjuujuhlat kavereiden luona!

7 kommenttia:

  1. ompas Jeppe kehittynyt valtavasti, nyt vaan kisaamaan. tsemppiä
    t: tassu&venni

    VastaaPoista
  2. Kiitos Tarja! Tosin mehän kyllä lähdettiinkin aikalailla "pohjilta", joten kehitystä ei voi olla huomaamatta ;-)

    VastaaPoista
  3. Ihan mieletöntä tykitystä teillä! Te olitte jotenki tosi cool tossa videolla, molemmat! Kontaktit menee hyvin ja Jeppe-mies tosiaan nyt kuuntelee, Hienoa Sari :D

    VastaaPoista
  4. Kiitos Jenni! Kaikki meidän radat eivät tosin menneet ihan yhtä hienosti (lue: hetkittäin kamalaa kuraa ;-), joten treeniä vaaditaan, että oltais edes jonkinasteisella suoritusvarmuudella varustettuna kisavalmiita ;-) Mutta nyt on mukava treenata, kun kehitys alkaa näkyä ja tuntua!

    VastaaPoista
  5. Mukavaa lukea ja nähdä, kuinka te kehitytte! Hienoo!
    t. Marja, Roosa ja Rocky

    VastaaPoista
  6. Vau, olipa sujuvan näköistä menoa ja hienoa yhteistyötä! Huima kehitystahti teillä tuntuu olevan :)

    VastaaPoista
  7. Kiitos Marja ja Sanna, kehitystä alkaa tosiaan syntyä, vihdoin! Ylihuomenna on taas agility-cup, sittenpä nähdään onko kehitys pysyvää vai sattuiko vain hyvä päivä ;-)

    VastaaPoista