Tänään oli upea päivä vaikka keli oli suorastaan kamala, +1 aste ja välillä satoi vettä aika rankasti. Mutta mun mielessä paistoi aurinko, sillä Jeppe oli mukavasti menossa mukana agilitytreeneissä. Pitkästä aikaa onnistuimme kulkemaan yhdessä samaan suuntaan radan alusta loppuun! Se lämmitti sydäntä vaikka muuten meinasikin tulla vilu.
Agilitytreenit pidetään vielä yhden kerran Hirsikankaan raviradan kentällä ja joskus lokakuun puolivälin tienoilla on kuulemma viimeinen agilitycupin osakilpailu. Sen jälkeen esteet siirretään sitten hallille eli jossain päin Määttälänvaaraa sijaitsevaan maneesiin. Itse ainakin odotan innolla treenaamista sisätiloissa; Jeppe saattaisi jopa keskittyä itse asiaan vapaudenkaipuun sijaan.
Jepen karkaamissaldo kasvoi taas lauantaina yhdellä "omatoimiretkellä", kun se livahti jonkun jaloissa ovesta pihalle ollessamme viettämässä iltaa tunturissa. Onneksi Jeppe ei suunnannut tapojensa mukaisesti metsään riistan perään, vaan se päätti yllättäen seurata ihmisiä Karaokekarnevaalien tunnelmaan, joten se napattiin kiinni Zonen kulmilta lyhyehkön karkureissun jälkeen. Koira ei ole kyllä tullut yhtään omistajiinsa, meitä ei nimittäin kovin usein näe tunturin bilepaikkojen tienoilla ;-)
Mutta taas otti kyllä kovasti pattiin, kun koira ei malta millään pysyä meidän seurassa. Tuommoinen pieni pötkylä jää nimittäin pimeässä auton alle aivan liian helposti, vaikka sillä olisi päällä kuinka komeat heijastinvaljaat tahansa... No, "palkkioksi" Jeppe on viettänyt sitten aika lailla aikaa pöydänjalkaan kiinnitettynä aina kun ulko-oven luona on ollut liikennettä. Ei se kyllä tunnu yhdistävän mielessään rikosta ja rangaistusta, mutta eipähän oteta turhia riskejä...
Yritin lisäillä tähän videota Jepen liitelystä, mutta siinä näytti kestävän ikuisuuksia. Pistän videoita ja kuvia tiistaina kuvagalleriaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti