1.9.2009

Kaksi askelta eteen, kolme taakse...

Siinäpä meidän kuulumiset viimeisen kolmen viikon ajalta. Ollaan otettu edistysaskeleita ja koettu turhankin tuttuja takaiskuja. Jepen agilitykisoissa tapahtuneen karkailutempauksen (ja parin "lisänäytön") jälkeen otettiin kovat keinot käyttöön - ainakin aikaisempaan verrattuna. Agilitytreeneistä saatujen mahtavien vinkkien perusteella lukaistiin pari kirjaa: Jan Fennellin "Koulutan koiraani" ja "Kuuntelen koiraani".

Fennell puhuu pääosin johtajuuden ongelmasta ja hänen esimerkkinsä elävästä elämästä kuulostavat liiankin tutuilta. No, onneksi hänellä tuntuisi olevan konsteja johtajuuden kaappaamiseksi Jepeltä takaisin meille kaksijalkaisille seuraavien tilanteiden mallintamisen avulla:
  • Ruokailujärjestys (ihmiset ensin "eleruokintana")
  • Tervehtiminen erossa olo jälkeen (ihminen määrää, milloin koira saa tervehtiä)
  • "Saalistuksen" johtaminen ulkoillessa
  • "Lauman suojelu" kotona, pihalla ja ulkoillessa
Näitä oppeja ollaan siis sovellettu ja selvää edistymistä on tapahtunut. Tähän väliin osui sopivasti myös Jepen (ja Teemun) ensimmäinen linnustusreissu Hailuotoon. Jeppe osoittautui ihan oivalliseksi sorsannoutajaksi yhtä pikkuvikaa lukuunottamatta: linnun luovutus ei vielä ihan oikein onnistu ;-) Mutta Jeppe oli hengaillut metsämiesten luona ihan innoissaan ja sännännyt paikalle aina laukauksen kuultuaan valmiina noutamaan saaliin. Vedessä oleminen ei siis ole mikään ongelma, eikä Jeppe todellakaan ole paukkuarka.

No, takapakkiakin ollaan otettu. Luoksetulo ja sivulla kulkeminen alkoivat sujua ihan loistavasti, joten vaihdoimme taas Jepen taluttimen pitkäksi naruksi. Homma sujui, joten annoimme Jepen kuljeskella vapaana naru perässä. Pari päivää sitten aamulenkillä Jeppe päätti taas ottaa "ritolat" lähimetsässä ja Teemu joutui jättämään sen sinne töihin lähtiessään. Onneksi Ellu ja Nemo ehtivät hätiin ja kävivät noukkimassa Jepen kotiin. Kiitos arjen ritarit! Samana iltana oltiin kyläilemässä ja Jeppe livahti pihalle ilman pantaa tai valjaita. Metsästimme sitten riiviötä lähitienoilla pimeässä, onneksi Jeppe löytyi parisadan metrin päästä jänisten jäljiltä.

Tästä seurasi jääkausi; Jeppeen ei kiinnitetä mitään huomiota paitsi lyhyelle pissalenkille lähtiessä ja ruokailemaan kutsuttaessa. Eipä auttanut, sillä eilisissä agilitytreeneissä Jepen huomio oli ihan jossain muualla kuin emännän kontaktinottoyrityksissä. Nyt Jeppeä saatiin sitten jo etsiä ihan pidemmän kaavan mukaan raviradan lähimaastoista. Jeppeen saatiin kyllä näköyhteys monta kertaa ja se juoksenteli auton perässä, mutta aina auton pysähtyessä lähti karkuun. Olin jo lähettämässä Tean ja Kamun kotimatkalle omalla autollani (ja Teemu olisi tullut kotoa avuksi otsalamppujen kera), kun Jeppe vihdoin päätti ilmaantua laumaan juuri kun saavuimme autolle.

Toisaalta sisätiloissa Jeppe seurailee välillä meidän touhuja ihan intopiukeena, kun sitä ei huomioida muuta kuin luoksetulotreenien yhteydessä. Ja luoksetuloa treenataan ihan koko ajan, sisällä, pihalla ja ulkoillessa. Vaihdettiin kutsusanaksi "Tule", kun "Tänne" oli jo pilattu huonoilla mielleyhtymillä. Ja Jeppehän tulee - kunnes päättää ykskaks olla tulematta. Jeppe joutuu arestiin vierashuoneeseen jos ei tule luokse sisällä tai pihalla ollessaan, mutta eipä se meidän Houdinia paljon masenna, tänäänkin se luikerteli vankeudesta vapauteen liuoven ja seinän välistä puskemalla.

Muitakin omituisuuksia on ilmentynyt: sohvalla nukkuminen öisin on lakannut, mutta sen sijaan Jeppe tulee yläkertaan kun ollaan nukahdettu, jos ei laiteta porttia portaisiin. Sänkyyn se ei sentään yritä, vaan parkkeeraa yleensä päiväpeiton päälle, jos se on mytyssä lattialla. Viime yönä heräsin ja bongasin koiran tuhisemasta tyytyväisenä ison koristetyynyn päältä. Ja kun komensin koiran alakertaan, se livahti oikein surkeana sängyn alle ja pälyili sieltä, kunnes totesi vastarinnan turhaksi. Aamulla löysin sitten koiran nukkumasta vierashuoneen sängystä (oli kuorinut oikein päiväpeiton pois tieltä ja tunkenut itsensä peiton alle). Että näin meillä, kiusaa se on pienikin kiusa.

Alla on kuva Jepestä sorsastamassa sekä kuva väsyneestä sorsanpyytäjästä toiseksi mieluisimmassa puuhassaan (saalistuksen jälkeen).



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti