 |
| Sari ja Jeppe, OKK 12.5.2013 D-rata, 1. sija, 10 vp |
Lauantaina Jarmo Jämsän radat tekivät meille tiukkaa, Jeppe kävi kovin kuumana (kuten myös sunnuntain hyppärillä...) Mutta tuo yksi onnistunut rata osoitti, että kun koiran vire on oikea, tulosta syntyy. Ja loppujen lopuksi se meidän akilleen kantapää eli pujottelu oli ongelmana vain yhdellä radalla, toki sunnuntain hyppärilläkin koira olisi tehnyt hyllyn vielä toistamiseen valitsemalla pujottelun sijaan putken, mutta kun sain sen takaisin pujottelun alkuun, se kyllä haki pujottelun ekan välinkin ihan oikein ja pujotteli vaihdilla loppuun asti. Kontakteilla vapautin hyvinkin nopeasti, puomi mentiin läpijuosten, koira ei olisi kyennyt suorittamaan sitä oikein tuossa vireessä. Keinu on onneksi varma, ja A-esteelläkin se pysähtyi kun valssasin itse koiran eteen.
Tässäpä video meidän voittotuloksesta, virhepisteet tulivat siis kahdesta kiellosta (ilmeisesti molemmat samalta esteeltä tai sitten toinen kielto tuli pujottelun sisäänmenolta, tuomari ei näy silloin kuvassa):
Tässä muutama kuvakaappaus videoilta, kun järkkäriä ei ehtinyt juurikaan käytellä viikonlopun aikana:
 |
| Hups, ei sinne! |
 |
| Hyppy! Eikä vieläkään onnistunut... |
 |
| Löytyihän se oikea hyppy vihdoin, ohjaajaa naurattaa... |
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna oltiin Korpilahden Surkeenjärvellä cockerspanielien metsästysleirillä. Jallulle koirien, pikkulintujen ja sulan maan hajujen paljous oli yksinkertaisesti ihan liikaa, koira kävi ihan hurjilla kierroksilla. Sen jälkeen ollaankin otettu rauhoittumistreeniä pihalla istuskellen ja pelkkää hihnalenkkiä opetellen olemaan vetämättä. Eka treeni cockerileirin jälkeisenä maanantain Oulussa äitini pihamaalla veti tosin ohjaajan ihan pankkojäähän, tahtojen taisto kesti nimittäin kokonaista neljä tuntia! Seuraavana päivänä selvittiin jo alle kolmessa tunnissa. Tänään käytiin eka kerran pienellä metsälenkillä ja päästettiin Jallukin vapaaksi, alussa se hengaili hienosti lähistöllä mutta lähti sitten näkymättömiin muutamaksi minuutiksi, joten hihnalenkit jatkuvat...
 |
| Jallun rauhoittumisharjoitus, 4 h |
 |
| Luca, Jallu, Jeppe ja kongit - leikkilupa-anomus parhaillaan käsittelyssä! |
Seuraavia agilitykisoja ei ole vielä tsekattu kalenteriin, jatketaan rauhoittumistreeniä myös Jepen kanssa ja katsotaan taas sitten kisareissua Oulun tai pohjoisen suuntaan.
***
As you can see from the first photo above, we've actually won something in agility competitions! Not the wanted pure zero result though, but first place anyhow, 10 faults. So there's hope after all!
We've also been training with Jallu on a cockerspaniel hunting training in Central Finland, but the amount of dogs, birds and smells was too much for him. So Jallu is just learning how to chill and walk in a leash without pulling to all directions at the same time.
We've also got a third dog for the next 5 weeks, my sister's bordercollie Luca. He's very smart, maybe he'll teach our dogs a trick or two...
Johtuisko siitä, ettei koira pysy hyppysissä, kun se ei saa koskaan purkaa energiaansa vapaana?
VastaaPoistaSaattaa hyvinkin johtua, valitettavasti vain Jeppe on niin riistaviettinen, ettei sitä voi ulkoiluttaa vapaana. Toki kotipihalla se peuhaa Jallun kanssa ja varsinkin kesällä Jepen kanssa tehdään myös muuta puuhaa kuten poronraadonetsintää ja verijälkeä pitkässä liinassa. Mutta tuo kuumuminen agilityssa alkoi jo ihan agilityharrastuksen alussa ja silloinhan koiraa vielä yritettiin ulkoiluttaa vapaana (heikolla menestyksellä kun se karkasi lintujen ja jänisten perään monta kertaa). Koirapuistossakin ollaan käyty mutta sielläkin Jeppe vain haistelee, sitä ei järin kiinnosta leikkiä vieraiden koirien kanssa.
VastaaPoistaOlemme soveltaneet nyt talven ajan ruotsalaisten kirjoittajien oppeja, joiden mukaan koira tekee agilityssa vain jotain neljästä toiminnosta: odottaa "turvapaikass" = koppa, koiraa kuljetetaan hallitusti starttiin (kinkkupasteijalla vetäen tai kantaen), koira suorittaa rataa tai koiraa palkataan suorituksesta. (Tämä oli esitelty vuodenvaihteessa Canis-lehdessä nimellä Fantastisen hyvä treeni). Tämä on mielestäni tuottanut tulosta; koira ei pääse puuhastelemaan mitään ylimääräistä ja se odottaa rauhallisesti kopassa, tosin talvella koppa on ollut pääosin autossa kun koira haukkuu helposti jos radalla on toinen kuuma koira.
Aion tehdä nyt kesällä enemmän rauhoittumisharjoituksia agilitytreenien yhteydessä eli alan hiljalleen tuoda koiran koppaa autosta lähemmäs rataa, ja pyrin myös istuskelemaan koiran kanssa radan lähistöllä kun joku muu treenaa. Käydään aina välillä sitten startissa niin, että koira ei pääse starttaamaan vaan palataan takaisin istuskelemaan. Tällä pyritään osittain hajottamaan koiralle syntynyttä käsitystä tapahtumaketjusta, jossa starttipaikan lähestyminen tarkoittaa kohta tapahtuvaa radan suorittamista, jonka perusteella koira nostaa kierrokset tappiin. Lisäksi pyritään myös siihen, että koira saa suorittaa rataa vain jos se on rauhallinen startissa. Vauhtiahan meiltä ei radalla puutu (eikä haittaa vaikka vauhti vähän kärsisikin tästä itsehillinnän vaatimisesta), mutta korkeassa vireessä olevaa koiraa on välillä ihan mahdoton ohjata.
Huh kun tuli pitkästi pohdintaa. Kokeillaan nyt tätä ja jos ei toimi, mietitään jotain muuta.