8.4.2012

Ihan helppo agitreeni...

... tai niin ainakin luulin, kun nappasin pikaisella vilkaisulla mukaan agilitytreeneihin netistä joskus tulostamani muutaman esteen ratapätkän. No, siinäpä oli sitten sopivasti putkenpäitä tarjolla ja ohjaajalle useampi valssikohta vauhdikkaalla radalla. Eli soppa oli valmis ja sattumia piisasi!

Tässä on treenin alkupuolelta huiskimalla läpi juostu rata, ihmeesti toi koira vaan eteni radalla harvinaisen sekavasta ohjauksesta huolimatta!



Harjoiteltiin J-putken oikeaan päähän menoa ja muutettiin pujottelua edeltävän hypyn suoritussuunta, jotta saatiin koira putken sijaan pujotteluun...



J-putken haluttu (eli vasemmanpuoleinen) pääkin löytyi kun ohjaaja ymmärsi juosta suoraan (kiitos Heidin tarkan silmän). Pujotteluun mentiin hölmösti takaaleikaten, mutta koirahan kesti senkin. Sillä on aika kova pää sekä kuvainnollisesti että ihan fyysisesti, kuten tämän alla olevan pätkän viimeisestä putkeenmenosta voi päätellä. Ei ihan osunut eka kerralla... Ja loppusuoralla hieno irtoaminen namikipolle (koiran itse valitsemansa palkan eli J-putken sijaan), kun ohjaaja älysi juosta radan ulkolaitaa - kiitos tästäkin oivalluksesta, Heidi!



Positiivista on, että pujottelut sujuvat tosi hienosti, kunhan eka väli löytyy oikein. Putki pujottelun vieressä on vielä vähän vaikea, pitää helpottaa treeniä ja antaa koiran etsiä pujottelun aloituskohta eri tulokulmista ensin ilman putkia lähistöllä ja sitten hiljalleen häiriöputkia lisäten. Ja irtoamista saa näköjään myös harjoitella samalla idealla; ensin ilman putkia ja sitten häiriöputkia pikkuhiljaa lähemmäs tuoden.

Ja ohjaajalle määrätään lisää juoksutreeniä ilman pyllistelyjä ja tönkköjä käsiä...

4 kommenttia:

  1. Hihii, te ootte kehittyny kyllä aivan sairaasti!

    Muistuu vaan mieleen ne ekat kisat joissa Jeppe EI karannut radalta! Siitä se sitten lähti :D

    VastaaPoista
  2. Juu kumma homma, treenaamalla VOI oikeesti kehittyä, jopa tällainen pökkelöjalka kuten minä ja tuommoinen Jepen kaltainen kuumakalle ;-) Mutta kyllä silti vielä on hieman matkaa kisakuntoon, koira käy edelleen vähän liian kuumana ja mä juoksen kuin apina. Lisää treeniä!

    VastaaPoista
  3. Ihan huikeeta!! Te annatte meillekki toivoa että treenillä kuumakalleakin saa kesytettyä. Nimimerkillä "tänäänkin yksi möllikokelas käväisi rundilla ennenkuin päästiin oikeasti starttaamaan". Häiriötreeniä vaan ja varmuutta, onneksi on epikset ;)

    VastaaPoista
  4. Iinu, ikä onneksi auttaa tuossakin asiassa. Jepellä teki alussa tosi tiukkaa istua starteissa ja se varasti lähdöissä ihan säännönmukaisesti, mutta nyt pysyy jo paikoillaan aika hyvin. Kyllä se tuossakin treenissä karkasi radalla (ei onneksi minnekään muualle) kerran, kun tein radan mentaalitreeniä ennen koiran vapauttamista radalle.

    Edelleen oma liikkuminen tuntuu ja näyttää tyhmältä, mutta kai siinäkin on jotain kehitystä tapahtunut. Voi tosin olla, että sitten kun taas lähdetään kisaamaan, koko paletti leviää käsiin... Mutta ei se kisaaminen ole mikään itsetarkoitus, pääasia että koiralla ja itsellä on treenatessa kivaa ja yhteispeli kehittyy!

    VastaaPoista